Huay Xai – Welcome to the Wild West

Hey there, in case you aren’t among the lucky 5 million who understand Finnish, here is a link to the English version below! Enjoy!

ChiangMaiHuayXai-6-2.jpg

Edellinen postaus herätti teissä valtavasti ajatuksia, ja haluan kiittää niistä kaikista. Vaikka postaus oli kirjoitettu suurimmaksi osaksi tummista teemoista, tuli taas todistettua, että on tässä maailmassa on vielä paljon hyvyyttä jäljellä. Siispä uutta päin, sano mummo lumessa!

chiangmaihuayxai-2
Yksi monista minibussin stopeista… Olihan se hieno! // One of the many stops along the way… Still it was a beautiful temple!

Meidän jatkui Thaimaasta Laosiin, Kaakkois-Aasian villiin länteen. Chiang Maista saimme helposti minibussirutkun rajalle, mutta matkanteko oli hyvin hidasta. Thaimaalle kuvaavaa on, että jokaiselle turretyypille on jo kehitetty palvelunsa, ja tällä kertaa osuimme siihen vaativimman seurakunnan kulkuneuvoon – joka jumalan nähtävyydellä pistettävä liinat kiinni ja vessatauko pidettävä vähintään puolen tunnin välein. Mutta eipähän tullut hätä!

chiangmaihuayxai-4
Viimeinen Thaimaan tuktuk. // The very last tuktuk in Thailand.

Laosin rajalle päästiin tuktukin ja bussikyydin voimin. Kävimme passien kanssa luukulla läpi kivuttomat muodollisuudet ja paperinpyörittelyt. Täällä kehityksen rattaat eivät ole vielä pystyttäneet suuria palvelupilareita kasvaville turistivirroille, joten Thaimaan jälkeen tuntui pitkästä aikaa virkistävän vaikealta löytää sopivaa kulkuneuvoa rajalta keskustaan. Saavuttiin sen verran myöhään illalla, ettei rajalla ollut juuri muita turisteja ja niinpä tuktuk-kuskit pääsivät pistämään pystyyn myyjän markkinat. Luulimme osaavamme jo sujuvasti tinkimisen aakkoset, mutta nämä ukot olivat kovempaa tekoa. Ei auttanut iloinen nauru, vetkuttelu tai poispäin hiihtäminen – kallis hintapyyntö oli pulitettava, jos mieli päästä ennen pimeää Huay Xain uneliaaseen rajakaupunkiin.

Huay Xaissa viihdyttiin parin päivän verran, sillä meillä oli vähän selviteltävää bussi- ja venelippujen viidakossa. Kaupunki itsessään oli romuttaa mun ajatukset aina iloisista laosilaisista, sillä hymyjä ei paljon paikallisilta irronnut. Etsiskelyn päätteeksi löydettiin paikallinen yöbussi Luang Prabangiin ja hypättiin sen kyytiin odottavaisin mielin.

chiangmaihuayxai-5
Heippa Thaimaa! // Goodbye Thailand!

The previous post created so many feelings and thoughts in you and I want to thank you for every single one of them. Although it was mostly about darker themes, it also proved that there is a lot good left in this world. So let’s take this good energy with us and head to Laos this time!

We left from Thailand to experience the Wild West of the South-East Asia in Laos. It was pretty easy to get a minibus from Chiang Mai to the Northern border but the whole journey was carried at snail-pace. One of the most prominent element in Thai travel is that there are services basically for every single tourist type and it seemed that this time we had picked the transportation for the more demanding tourists – the minivan stopped at every sightseeing opportunity along the way and the toilet pauses were held at every 30 minutes. But on the bright side, we didn’t have to complain the need to use a toilet!

chiangmaihuayxai-6
Huay Xai.

At the Thai-Lao border we got the paperwork and visas done fairly easily. But in Laos the pace of development hasn’t been so rapid than in the neighbouring Thailand although the tourist masses have started to recognize this as the next big destination for holidays. After a month of effortless and easy traveling, it was actually refreshing to realize that here it might be a bit more difficult to find transportation from the border to the centrum of Huay Xai, the sleepy border town. We had arrived so late in the evening that there weren’t too many tourists there besides us and this meant that the tuktuk drivers could determine the prices. We thought that we had learned the tricks of haggling long time ago but these drivers were tougher than us. It didn’t help at all to have a good laugh with them, try to pass the time or to walk away from them. If you wanted to get to the centrum before dark, you had to pay their price, which was higher than usual.

chiangmaihuayxai-7
Huay Xai.

We spent two days in Huay Xai and tried to find out from the vague and complex tourist infos whether boat or bus would be the best choice to carry on to Luang Prabang. Huay Xai itself nearly ruined my image of happy and helpful Laotians since the locals there seemed somehow really tired of Westerners. After searching here and there, we finally chose to travel in a local night bus and hopped on with great expectations.

2 thoughts on “Huay Xai – Welcome to the Wild West

Leave a Reply

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s