Varanasi – Welcome to the holy city

Hey there, in case you aren’t among the lucky 5 million who understand Finnish, here is a link to the English version below! Enjoy!

img_0757_2

Heräsin intialaisen junan hattuhyllyltä 12 tunnin unien päätteeksi, kun yrmeä konduktööri veti jo lakanoita pois pedistä. Oli iltapäivän kuumin aika ja aurinko pyrki pisteliäästi junan ikkunoista sisään. “Varanasi, Varanasi!” konnari toisteli ja siirtyi jo toiseen osastoon. Jaha, oltiin saavuttu hindujen pyhään kaupunkiin, vain pari tuntia aikataulusta myöhässä. Se tuntui Intian junissa melkein lottovoitolta.

Asemalla valkoiset naamat huomattiin nopeasti ja ympärille kerääntyi riksakuskeja. Sopuhintaisen kulkuneuvon löydyttyä aseman edessä olleessa taksikiskasta, otettiin suunnaksi Sona’s Guesthouse. Auton ikkunan takana vilisi rakennuksia ja sekasortoista liikennettä. Oli vielä vaikea sisäistää, että tässä oltiin yhdessä maailman vanhimmista yhteen soittoon asutuista kaupungeista.

IMG_1066_2.jpgVaranasi_4_4.jpg

Varanasin äänten, hajujen ja näkyjen kaaoksesta käännyttiin pienelle suojatulle alueelle, jossa ihme kyllä oli hyvin hiljaista. Sona otti meidät vastaan onnellisena, sillä hän oli pelännyt, että juna olisi saattanut olla enemmänkin myöhässä. Vieraiden päivystäminen oman lapsen syntymäpäivän vuoksi oli tuonut pientä päänvaivaa majatalon pitäjälle, mutta nyt kaikki eksyneet tulijat oli vihdoin saatu vastaanotettua petipaikkoihin. Esittelyiden päätteeksi saatiin kotitekoiset chai-teet nenän eteen, ja edelleen voin vannoa, että noi “chaikat” oli parhaimmat mitä Intiassa saatiin maistaa. Teehöyryissä oli hyvä aika suunnitella tulevia päiviä pyhässä kaupungissa.

IMG_1084_3.jpg

After 12 hours of surprisingly good sleep, I woke up from the top bunk on an Indian train when the conductor already pulled the sheets away from the bed. It was the hottest time of the afternoon and the bright sunlight shined through the windows illuminating the whole compartment. “Varanasi, Varanasi!” the conductor shouted and moved forward in the train. Alright, we had arrived to the holy city of Hindus, only two hours late. That felt like a lottery win on an Indian train.

At the station our foreign looks easily stood out from the crowd of fellow passengers and soon we were surrounded by the tuk-tuk drivers offering various prices for the upcoming journey to centrum. When we found the most suitable price from the taxibooth in front of the station, it was time to head to the Sona’s Guesthouse. Behind the car windows, we could see the buildings changing quickly to another while the chaotic Indian traffic swarmed around the corners and streets of Varanasi. However, it was still a bit challenging still to understand that we had arrived to one of the oldest continuously inhabited cities in the world.

img_1071_2img_0762_2

We turned away from the overwhelming mixture of noises, smells and sights that Varanasi is famous for and headed to the small, surprisingly quiet area in the centre of it all. Sona welcomed us happily since she had feared that our train would run more late. Waiting for the guests on your own child’s birthday (especially with plans) was a bit stressful task but now all of us had finally arrived from different parts of India. After the introductions we got homemade Chai tea in front of us and I tell you, this was the best Chai we tasted during our journey. With the delicious tea under our noses, it was the perfect time to start planning the next days in the holy city.

Leave a Reply

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s