Myths and Moscow

Hey there, in case you are not among the lucky 5 million who understand Finnish, here is a link to the English version below! 

Vallan mielenkiintoista, miten omat lähtökohdat vaikuttavat käsityksiin muista maista ja niiden kansalaisista. Venäjä on piirtynyt mulle arvaamattomana, myyttisenä, joskus jopa aggressiivisena maana, joka on alituiseen pyrkinyt palauttamaan aiemmat suuruutensa päivät. Länsimainen media jakanut reportaaseja Ukrainan sotatoimista, Sotshin olympialaisia jälkipyykkeineen, Putinin johtajakulttia ja erinäisiä selkkauksia. Jopa akateemiset tekstit näyttävät pyrkivän asettelemaan Venäjän usein kansainvälisen politiikan antisankariksi. Sen enempää muuttamatta tätä postausta politiikan temmellyskentäksi, totean, että arki on hyvin kaukana näistä mediakuvista.

En tiennyt, mitä olisin odottanut, kun juna Helsingistä saapui Moskovan asemalle. 12 miljoonan ihmisen kaupunki oli suurin, jonka reitillämme tulis vastaan. Oon käynyt vain kerran aikaisemmin Venäjällä, muutama vuosi sitten Pietarissa. Viikonloppumatkasta jäi muistoksi ainoastaan kuumottelevat tullivirkailijat ja Verikirkon värikirjo. Mutta Moskovalta odotin ehkä Putinin kuvia pitkin mainostauluja tai länsimaisuudesta poikkeavia tyylejä ja tapoja. Hyvin pian tajusin kuitenkin, kuinka yksioikoinen mun kuva oli ollut Venäjästä. Vastaan tuli Converseja, Guessin farkkuja, Zaran myymälöitä, Louis Vuittonin laukkuja, FIFAn mainoksia, lukemattomia älypuhelimia, Pokemon Go:n gymejä ja ravintoloiden kajareista raikasi Ellie Gouldingin tuotanto. Ja miten puhdas kaupunki se oli! Tunsin oloni vähän hölmöksi ja huiputetuksi, Venäjänhän piti olla erilainen ja arvaamaton.

moskova_6

Tuntui kuin olisin saapunut moninkertaistettuun Tallinnaan, jossa vietetyt vuodet antoi hyvän pohjan myös Moskovan ymmärtämiselle. Talot oli paikoin yhtä matalia, joskus vähän rempallaan, joskus paljon korkeampia ja prameampia. Ainoana selkeänä erona oli se, että kyltit olivat venäjäksi ja joka puolelta kuului pelkästään venäjänkielistä puhetta, josta mulla ei ollut toivoakaan saada selvää. Moskovan venäläiset osaa jonkin verran englantia, mutta mitään syväluotaavaa runonlausuntaa on turha odottaa. Välistä oli revetä perna, kun pystyin vain tuijottamaan tarjoilijaa suu auki nolona, ymmärtämättä sanaakaan. Mutta onneksi käännöskuningas Hulio oli avustamassa. Ihmeen kärsivällisesti se kuunteli koko kirjon mun kieli poskessa tavaamia kylttejä ja mainostauluja.

Olin fiilareissa nähtyäni Vasilin kirkon, sillä oon korkeakylttyyrisesti rakentanut siitä palapelejä jo lapsena. Toisena huippukohtana oli myös Gorky Park: veli venäläiset on jäätävää puistokansaa! Joka nurkassa on puistoja ja penkkejä, joissa hengailee väkeä. Gorky Parkin erikoisuus oli siellä partioineet pyöräjengit, joiden takatarakalta liehui Putinin puolueen liput. Tais olla reissun ainut konkreettinen muistutus tuon ukon olemassaolosta.

Moskova_4.jpg
Pyöräpartiot Gorky Parkissa. // Cycling groups at Gorky Park.

Mutta totta kai Moskovalla on omat erikoisuutensa, jotka eivät välttämättä paljastu muutamassa päivässä. Metrojen koristeelliset aulat on kaukana Helsingin oranssista yhden linjan ihmeestä. Kauppakeskukset, metrot ja juna-asemat oli turvatarkastuksia täynnä, mutta en oo varma oliko ne tuotu satunnaispiippaamaan vain muodon vuoksi. Vartijoita ne ei kyllä kiinnostaneet.

Ja niin se viikonloppu vieri ja astuminen Trans-Siperian junaan häämötti. Myyttisen ja arvaamattoman Moskovan sijaan kohdattiin kotoiselta tuntunut sekoitus länttä ja itää.

moskova_3

I’ve always been keen to understand where we come from affects how we perceive other countries and their citizens. The image of Russia as a country for me has been unpredictable, mythical, sometimes even aggressive. For me it has been a country which has aimed to restore the former days of great power. Western mediums have shared reports regarding the acts of war in Ukraine, Olympics in Sochi and more recently the aftermath of it, the power cult of Putin and other confrontations between the Western world and Russia. Even some of the academic texts I studied at university seemed to pose Russia as the eternal anti-hero of international politics. Without going any further to the political situation and details of it in Russia, I would say that the everyday life in Russia is far from the images in media.

I didn’t know what to expect when the Tolstoy train arrived from Helsinki to the train station in Moscow. The capital of 12 million people would be the biggest city in our route. I’ve visited Russia only once couple years ago in St Petersburg. My only memories left from this weekend trip were the fearsome customs officers and bright colours of Church of the Savior on Blood. But what I probably expected from Moscow were Putin’s faces all over the billboards or styles and customs that would differ greatly from the Western countries. Quite soon I realized, though, how simplistic image of Russia I had created in my mind. There were Converses, Guess jeans, Zara clothing stores, Louis Vuitton bags, FIFA ads, countless numbers of Iphones and other smart phones, Pokemon Go gyms and the songs of Ellie Goulding played loud in restaurants. And it was so amazingly clean city! I felt a bit fool and deceived since Moscow and Russia in general was supposed to be so different and unpredictable.

Moskova_71.jpg

It felt like arriving to multiplied Tallinn and I think the years spent in Estonia gave a good basis to understand Moscow as well. Buildings were occasionally as low, sometimes needing just as much of construction, sometimes a lot higher and more beautiful. The only clear difference was that the signs were in Russian and whenever you went, you would hear only Russian. There was no chance that I would understand any of it. Russians in Moscow can speak some English but don’t expect that you will debate about the greatness of Dostoevsky in English. At some point I was nearly embarrassed that I could only stare back at the waiters when they asked something in Russian but luckily the translation master Julius was helping to get through the basic conversations. Patiently he also listened my endless attempts to read the road signs and advertisements, so 12 points for him!

I was happy as ever when I saw the St Basil’s cathedral since it was a big part of my childhood puzzle games. Another awesome experience was the Gorky Park: the citizens of this Eastern capital are true lovers of city parks! Around every corner there were green areas and benches where people were enjoying sunlight and a moment of peace after continuing to the busy streets of Moscow. Speciality in Gorky Park were the groups of cyclists that had huge flags of Putin’s party on their back wheels. Guess this was the only concrete reminder that such a man even exists in Russia.

Moskova_81.jpg

But of course, there are some differences and specialities in Moscow that might not be revealed in a few days that we spent there. A few of the superficial ones, however, were the metro stations that had beautiful details and thus, differed greatly from our one-line wonder in Helsinki. Malls, metro and train stations were full of security checks although the occasional beeps and alarms seemed not to bother too much the officers in duty.

So the weekend passed by and stepping on the Trans-Siberian train came closer. Instead of encountering the myths in Moscow, we found mix of West and East that had something very familiar under its cover.

Leave a Reply

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s